Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA 2.0:n suurin ponnistus vuonna 2020 olivat matalan kynnyksen palveluihin suunnatut pienoisetnografiset tutkimukset. 

A-klinikkasäätiön tutkimuspäällikkö Jouni Tourunen koordinoi tutkimusohjelmaa. Hän kertoo, että tutkimusohjelmalta oli toivottu aikaisempien laajojen kyselytutkimusten lisäksi laadullista tutkimustietoa.

"Etnografinen havainnointi oli vastaus tähän toiveeseen. Kentälle jalkautuminen innosti myös meitä tutkijoita."

Etnografisessa tutkimuksessa toimintaa tarkastellaan läheltä: oleskellaan havainnoitavassa paikassa, keskustellaan, kirjoitetaan ylös havaintoja ja tehdään haastatteluja. Tavoitteena on saavuttaa kysely- ja haastattelututkimuksia syvempää ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä. 

Tämä tarkoitti tutkijoiden jalkautumista viiteen päihde- ja mielenterveysjärjestön matalan kynnyksen päiväkeskukseen tai kohtaamispaikkaan seuraamaan, mitä niissä tapahtuu.

"Tutkijalle on antoisaa poistua tietokoneen äärestä. Tutkimuskohteiden arjen näkeminen läheltä antaa uutta perspektiiviä ja hyödyttää siksi myös tulevissa tutkimuksissa", tutkija Teemu Kaskela pohtii.

Kiitos hyvästä yhteistyöstä! On ollut todella antoisaa saada tehdä tutkimusyhteistyötä. Tutkimusohjelman tutkimusteemat ovat ajankohtaisia ja tärkeitä.

Kaikissa paikoissa kävijät, työntekijät ja vapaaehtoiset ottivat tutkijan hyvin vastaan. Ensimmäinen havainnointi aloitettiin tammikuussa ja viimeisiä haastatteluja tehtiin vuodenvaihteen jälkeen. Koronan vuoksi suuri osa järjestöistä sulki kohtaamispaikkojaan tai niiden toimintaan asetettiin rajoituksia. Tästä huolimatta havainnoinnit saatiin toteutettua lähes alkuperäisessä aikataulussa.

"Erityisesti mieleen ovat jääneet monenlaiset kohtaamiset ihmisten kanssa. Pidempiaikainen oleskelu kohtaamispaikassa mahdollisti tutustumisen ja siksi kävijät kertoivat meille elämäntilanteistaan avoimesti", tutkija Sari Jurvansuu sanoo.

"Tutkimuksessa kävi ilmi, että matalan kynnyksen paikat eivät ole olemassa vain yhtä tarkoitusta varten, vaan niissä käy hyvin erilaisia ihmisiä ja eri ihmisillä on erilaisia syitä käydä niissä."

Seminaarista sain tietoa ja vastauksia, tukea (jopa työnohjausta) omaan järjestölähtöiseen ammatilliseen työhöni. Olette siellä todella asian ytimessä ajatellen tätä ’ruohonjuuritasoa’ missä itse toimin työntekijänä.

Päihteitä käyttäville ihmisille suunnattuun kohtaamispaikkaan tehdyssä osatutkimuksessa huomattiin, että keskeisimpiä syitä tulla paikkaan olivat tilan turvallisuus, ilmainen ruoka ja mahdollisuus saada apua moninaisiin ongelmiin. Kävijöiden ymmärtävän kohtaamisen avulla syntynyt luottamuksellinen suhde mahdollisti luontevan palveluohjauksen. 

Mielenterveyskuntoutujien kohtaamispaikkaan kohdistuneessa osatutkimuksessa huomio kiinnittyi kohtaamispaikkaan arjen merkityksellisenä turvapaikkana. Siellä kävijöiden yksinäisyys ja ahdistus helpottavat ja omasta sairaudesta saattoi hetkeksi irrottautua. 

Aineisto toi esiin myös koronapoikkeustilasta johtuneen sulkeutumisen aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia kävijöiden arkeen ja hyvinvointiin.

Kahden ensimmäisen pienoisetnografian tuloksia esiteltiin webinaarina pidetyssä MIPA 2.0:n tutkimusseminaarissa 9.12.

Muiden tutkimusten analyysi ja kirjoitustyö on vasta alussa. Tulevissa julkaisuissa tarkastelemme matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä merkityksiä erilaisista näkökulmista.

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA 2.0:ssa on mukana 10 järjestöä, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopiston sosiaalityön koulutus. Katso Youtubesta video, jossa esitellään tutkimusohjelmaa ja matalan kynnyksen palvelujen tutkimusprojektia.